Kuntalainen etsii juttuseuraa tositarkoituksella

Teksti julkaistu JeppisWeekly-lehdessä 6.4.2017

Vaalien alla on otollinen aika puhua kuntalaisten kuulemisesta. Nyt kiinnostavat ihmisten ajatukset, toiveet ja haaveet. Toreilla ja kadunvarsilla keskitytään kuntalaisten mielipiteisiin, kysytään mitä saisi olla ja paljonko sitä pistetään.

Ja oikeinhan se on: me äänestäjät olemme muutakin kuin pelkkiä kohdeyleisöjä, palveluiden asiakkaita, päättäjien tukijoita tai päätöksenteon kohteita. Meitä asukkaita, kuntalaisia ja veronmaksajia varten kunta ja julkiset sivistys-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut ovat olemassa, meidän asiaamme ovat luottamushenkilöiksi mielivät ajamassa.

Osallistaminen hyppää väkisinkin silmille myös muualla kuin puolueiden kahvitarjoiluissa. Kuulemiseen velvoittaa kuntalaki, kaupungit laativat osallistamis- ja vaikuttamisohjelmia. Monilla kunnallisilla toimijoilla on tapana tehdä kyselyitä tai kutsua koolle asiakasraati, kun tekeillä on muutoksia. Entä kyselyiden ja kokoontumisten välinen aika? Pörräävätkö päättäjät ja virkamiehet silloin keskenään vai säilyykö kosketus eri-ikäisiin, erikielisiin, erilaisiin asukkaisiin?

Tässä onkin kuulemiskuvion suurin särö. Suunnittelun ja valmiin lopputuloksen välinen musta laatikko ei aina avaudu ulkopuolisille. Pahaa tahtoa muistamattomuus ei toki yleensä ole, mutta kuntalainsäädännössä mainitut toiminnan läpinäkyvyys, osallistamis- ja vaikuttamiskeinojen lisääminen ja etenkin aito vuorovaikutus vaativat enemmän kuin yksittäisiä toimia prosessin alussa ja sen loppuvaiheilla. Osallistamista ei ole se, että kysytään tykkäsitkö vai et.

Miten luodaan järjestelmä, jossa yhteisiä asioita hoitavien ja kunnan asukkaiden kohtaamiset ovat säännöllisiä ja osa arkista menoa, itsestäänselvyyksiä? Toive avoimuudesta ja säännöllisestä yhteydenpidosta kuntalaisten kanssa koskee niin viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitäkin. Erityisesti huolettaa maakuntatason avautuminen peruskuntien asukkaille: ihan samoista palveluiden käyttäjistä ja tarvitsijoista sosiaali- ja terveyspuolellakin on kyse, ei meillä ole erikseen maakuntatason sote-asiakkaita ja kunnallisen tason kansalaisia, jotka elävät vain kulttuuri- ja sivistystarjonnan varassa.

**********

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat toki Suomessa pääsääntöisesti julkisia, mutta muunkin muotoiselle vuorovaikutukselle on tarvetta. H-hetken lähestyessä Kuopiossa on lainattu eri puolueiden kunnallisvaaliehdokkaita keskustelukumppaniksi kaikkien yhteisessä olohuoneessa, kirjastossa. Pääsemmekö juttuetäisyydelle vaalien välillä? Muun muassa Forssassa kaupunginjohtaja on päivystänyt kirjastossa, jonka tehtäviin aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sanavapauden edistäminen tuoreen kirjastolain perusteella kuuluvat. Kenet sinä haluaisit lainata vartiksi ja mitä häneltä kysyisit?

Mainokset

Tietoja Löykkiön kirjasto. Löykkiö Library

Library nerd. Writer. Literature buff.
Kategoria(t): Yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s