Mens sana (?) in corpore morbo

IMG_2803Ei ole helppoa mindfulness, kun kroppa ei toimi toiveiden mukaan. Pientä lisäapua ja dopingia edellyttää keski-ikäisen fysiikka pysyäkseen jokseenkin virkeän mielen perässä, vaikka sekin osasto antaa merkkejä hidastamisen tarpeesta. Vaikka kuinka itseään tarkkailee, miettii oloaan ja motiivejaan, vaikea on tietää, missä menee raja, milloin ruumis tarvii lepoa, koska taas liikkuminen piristää ja auttaa eteenpäin?

Mikä siis parempaa ajanvietettä kuin Scientific American Mind -lehden tutkailu. Syys-lokakuun numerossa on kertakaikkisen kiehtova juttu metakognitiosta, oman ajattelun havainnoinnista, itsereflektiosta, miten vaan.

Jutussa pohditaan muun muassa meditaation ja metakognition suhdetta. Koska meditointiin liittyy kyky havainnoida meditoijan omia mentaalisia tiloja, se saattaa olla yhteydessä myös itsearvioinnin kehittymiseen ja kehittämiseen. Ehkä sen maallikko voi tulkita niinkin, että itsetuntemus ja omien mielentilojen ymmärtäminen ja tunnistaminen helpottuu.

Metakognitiivinen pohdinta puolestaan voi edistää oppimista: oppimisen kannalta on hyödyllistä pitää tauko ennen kuin arvioi, kuinka hyvin on valmistautunut tulevaan kokeeseen – tällöin ennättää reflektoida omaa oppimistaan. Kyllä, ymmärrettävältä ja tutultakin kuulostaa.

IMG_2797Oppimistulosta voi edistää myös opiskeltavan asian ’asiasanoitus’: kun opiskelijat tiivistivät opiskelemansa aiheen muutamalla avainsanalla, metakognitiivinen tarkkuus parani ja oli helpompi havaita, minkä aihealueiden omaksumisessa oli vielä tekemistä.

Omien ajatustemme reflektointi, itsearviointi vaikuttaa siihen, kuinka itsevarmoina ryhdymme tai olemme ryhtymättä vaikkapa kolmen ruokalajin aterian valmistukseen. Pieleenkin tässä voi mennä: jos kokemattomana lähtisin kokkaamaan suffleeta pöytäseurueelle, voisin syyttää huonoa metakognitiota (siis JOS ryhtyisin kokkaamaan ja JOS itsereflektioni siihen olisi rohkaissut).

Metacognitive accuracy varies widely across the population. Some people have very poor insight into their own thinking, whereas others appear capable of excellent mental self-assessment. Yet it is important to note that a person’s metacognitive prowess does not predict performance. You can have little concept of your own skill level but do a marvelous job of […] throwing dinner parties.”

Mutta mikä sitten on ’hyödyllistä’ metakognitiivista aktiviteettia ja mikä puolestaan sisäistä höpötystä, joka ei edistä sen kummemmin mindfulness-olotilaa kuin oppimistakaan?

Stephen M. Fleming: The Power of Reflection. Scientific American Mind. (25) 5: 31-37

Mainokset

Tietoja Löykkiön kirjasto. Löykkiö Library

Library nerd. Writer. Literature buff.
Kategoria(t): Mieli Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s